Tänään julkaistiin vuoden 2022 PISA-tulokset. Tutkimuksen mukaan suomalaisten lasten osaaminen on edelleen OECD-maiden keskiarvoa paremmalla tasolla. Oppimistulokset ovat kuitenkin heikentyneet useimmissa OECD-maissa, myös Suomessa.
– Suomi on edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolella, mutta tulokset ovat laskeneet edellisestä tutkimuksesta. Meillä on yhä enemmän nuoria, joiden tulokset ovat heikkoja, ja vähemmän erittäin hyvin pärjääviä nuoria. Tuloksista nähdään koronapandemian vaikutus oppimiseen. Se näkyy laajasti OECD-maissa. Etäopetus on ollut haastavaa aikaa niille, jotka ovat jo aiemmin tarvinneet enemmän tukea. Meillä on paljon työtä edessämme osaamisen vahvistamiseksi ja kehityksen kääntämiseksi, mutta se ei ole mahdotonta, sanoo opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.
Opetusministeri Henriksson korostaa perustaitojen vahvistamisen merkitystä. Hän iloitsee siitä, että hallitus vahvistaa perusopetusta 200 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana.
– Nyt on vahvistettava perustaitoja, eli luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja. Tämän vuoksi tulemme lisäämään vuosiviikkotuntien määrää alaluokilla kolmella tunnilla. Äidinkieleen lisätään kaksi tuntia vuosiluokilla 1–2 ja matematiikkaan lisätään yksi tunti vuosiluokilla 3–6. Opetussuunnitelmaa ei laajenneta, vaan oppilaat saavat lisätunteja siihen, että he oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Nyt annamme työrauhaa sekä oppilaille että opettajille, Henriksson painottaa.
Henrikssonin mukaan hallituksen panostukset oppimisen tukeen sekä koulutuksen tasa-arvoon ovat myös äärimmäisen tärkeitä.
– Samalla uudistamme niin sanotun kolmiportaisen tuen sen varmistamiseksi, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa yksilöllisen avun. Hallitus on myös päättänyt vakiinnuttaa niin sanotun tasa-arvorahoituksen määrärahatason. Rahoituksella muun muassa sosioekonomisesti heikommilla alueilla sijaitsevat koulut voivat palkata lisää opettajia ja muuta henkilökuntaa, Henriksson sanoo.
Ruotsinkielisissä kouluissa oppimisen kehitys näyttää tällä kertaa suomenkielisiä kouluja paremmalta. Ruotsinkielisten koulujen luonnontieteiden osaaminen oli jopa parantunut edellisestä PISA-kierroksesta.
– Olen erittäin iloinen siitä, että ruotsinkieliset oppilaat ovat parantaneet osaamistaan luonnontieteellisissä aineissa. Kun otetaan huomioon oppimistulosten yleinen heikentyminen, tämä on erittäin tärkeä muutos kehityksessä. Toisinaan on ollut jonkin verran huolta siitä, että ruotsinkieliset koulut eivät ole yhtä korkealla tasolla kuin suomenkieliset koulut. Nyt näemme, että ruotsinkieliset koulut pärjäävät hyvin ja joissain tapauksissa jopa suomenkielisiä paremmin. Meidän on jatkettava työtä osaamisen vahvistamiseksi. Hallitus ottaa huomioon ruotsinkielisen koulutuksen erityispiirteet ja kehittämistarpeet, mikä on edelleen erittäin tärkeää, Henriksson toteaa.