– Suomi on pitkään joutunut velkaantumaan. Nyt on aika kääntää suunta ja vahvistaa kasvun ja työllisyyden edellytyksiä. Tavoitteena on saada 100 000 uutta työllistä, katkaista velkaantumiskierre ja pelastaa hyvinvointiyhteiskunta, Henriksson sanoo.
Tärkeitä panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin
Hankalasta taloustilanteesta huolimatta hallitus tekee merkittäviä panostuksia etenkin koulutukseen, tutkimukseen ja kasvuun. Nämä ovat erittäin tärkeitä Suomen eteenpäin viemiseksi sekä kilpailukykymme ja hyvinvointimme vahvistamiseksi. Suomen on palattava maailman huipulle koulutuksessa.
– Opetusministerinä olen erityisen iloinen panostuksistamme perusopetukseen. Panostamme kouluun, ja perusopetuksen rahoitus kasvaa vaalikauden aikana pysyvästi 200 miljoonalla eurolla. Vuonna 2024 rahoitusta nostetaan 50 miljoonalla eurolla koulutuksen laadun vahvistamiseksi, oppimiserojen tasaamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi, Henriksson sanoo.
Talousarvioesitykseen sisältyy myös 10 miljoonan euron lisämääräraha lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen järjestelmän kehittämiseen.
Hallituksen tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen aikuisten määrä mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Osana tätä hallitus kohdentaa nyt 11,7 miljoonaa euroa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen vuonna 2024. Kesäyliopistojen määrärahoja vahvistetaan miljoonalla eurolla valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen verrattuna.
– Hallitus panostaa historiallisen paljon tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin. Vaalikauden aikana tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta vahvistetaan miljardilla eurolla. Ensi vuonna toiminnan rahoitus kasvaa noin 280 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Tavoitteenamme on 1 000 uutta tohtorikoulutettavaa, tuemme yritysten T&K-toimintaa ja panostamme EU-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen, Henriksson sanoo.
Hallitus vahvistaa kaksikielisyyttä ja turvaa kielelliset oikeudet
Hallitusohjelma vahvistaa kaksikielisyyttä Suomessa. Tämä näkyy myös konkreettisina panostuksina talousarvioesityksessä.
– Suomen ja ruotsin kielen taitoa osoittavat kielitutkinnot, niin sanottu suuri kielikoe, tulevat maksuttomiksi. Tämä on toimenpide, jonka eteen RKP on työskennellyt kauan. Tärkeää on myös, että hallitus panostaa ruotsin- ja saamenkielisten oppimateriaalien saatavuuteen. Vahvistamme myös ruotsinkielistä kotoutumiskoulutusta miljoonalla eurolla vuonna 2024, mikä on merkittävä asia, Henriksson sanoo.
Hallitus lisää suomen- ja ruotsinkielisen pelastajakoulutuksen määrärahoja 3,5 miljoonalla eurolla. Lisäykset kohdistuvat sekä Helsinkiin että Kuopioon.
Kaivattuja infrastruktuuripanostuksia RKP:n pitkäjänteisen työn tuloksena
Hallitus haluaa luoda edellytyksiä talouskasvulle, ja tässä työssä panostukset infrastruktuuriin ovat keskeisiä. Suomi on maantieteellisesti iso maa ja siksi on tärkeää, että tiet, rautatiet, satamat ja lentokentät ovat kunnossa.
– Kaivattuja infrastruktuuripanostuksia tehdään nyt ympäri Suomen. Tämä on työvoitto RKP:lle. Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana 4 miljardin euron määräaikaisen investointiohjelman. Panostukset ovat erittäin tärkeitä elinkeinoelämällemme ja talouskasvullemme. Monilla niistä on myös suuri merkitys suomalaisten arjessa. RKP:n kädenjälki hallituksessa näkyy selvästi, Henriksson sanoo.
Liikenteen rahoitukseen varataan yhteensä 597 miljoonaa euroa, josta 250 miljoonan euron määräraha osoitetaan korjausvelan hoitamiseen vuonna 2024. Suuria panostuksia tehdään muun muassa päärataan. Pietarsaaren satamatien parantamiseen osoitetaan 7,5 milj. euroa ja Suupohjan radan suunnitteluun 5 milj. euroa.
Vuoden 2023 toisessa lisätalousarviossa ehdotetaan myös 2,5 miljoonaa euroa Koverharin meriväylän syventämiseen.
Hallitus päätti myös edistää muiden hallitusohjelmassa sovittujen liikennehankkeiden suunnittelua nopeutetusti. Näitä ovat muun muassa valtatien 8 parantaminen välillä Edsevö-Lepplax, Alajepuan eritasoristeys, Loviisan ja Vaasan meriväylien syventäminen, Rantaradan kehittämissuunnitelma välillä Kauklahti-Karjaa sekä Paraistenväylä eli maantie 180 välillä Kurkela-Kuusisto.
Henriksson on myös tyytyväinen siihen, että maakuntalennot, muun muassa Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalle, turvataan ostopalveluliikenteellä kevääseen 2026 asti. Tähän tarkoitukseen hallitus varaa 38 miljoonaa euroa. Ahvenanmaata hyödyttävän EU:n ns. saaripoikkeuksen vuoksi Merenkurkun laivaliikennettä tuetaan päästökaupan tuomien kustannusten vähentämiseksi.
Hallitus huolehtii yhteiskunnan turvallisuudesta ja hyvinvoinnista
Hallitus purkaa hoitojonoja parantamalla yksityisen hoidon Kela-korvauksia 335 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. Kokonaisuudessaan Kela-korvausten kehittämisen kokonaisuuden mittaluokka on noin 500 miljoonaa. Esimerkiksi yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottojen, psykoterapian ja hammaslääkärin perustutkimuksen Kela-korvaukset nousevat.
RKP on myös onnistunut turvaamaan Vaasan keskussairaalan yhteydessä toimivan kansallisen potilas- ja asiakasturvallisuuskeskuksen.
Hallitus tekee myös tärkeitä panostuksia sisäiseen turvallisuuteen.
– Poliisien määrää lisätään ja ruotsinkieliseen poliisikoulutukseen kohdennetaan lisärahoitusta. Panostamme myös nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyyn muun muassa kohdentamalla rahoitusta kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävään nuorisotyöhön. Tervetullutta on myös se, että valtion rahoitusta turvakotitoiminnan menoihin lisätään miljoonalla eurolla vuosittain, Henriksson sanoo.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen näkyy talousarviossa
Yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä annetun hallituksen tiedonannon toimenpiteiden rahoitus turvataan 6 miljoonan euron määrärahalla. Henriksson on tyytyväinen sekä näihin että muihin panostuksiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön.
– Hallitus turvaa naisjärjestöjen rahoituksen pysyvällä 400 000 euron määrärahalisäyksellä, mikä on työvoitto. Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio saa myös 1,3 miljoonaa jatkorahoitusta. Kuurojen totuus- ja sovintoprosessin edistämiseen osoitetaan 900 000 euroa. RKP:lle on myös tärkeää, että hallituksen esitys saamelaiskäräjälaiksi annetaan eduskunnalle vuoden 2023 loppuun mennessä, ja hallitus turvaa rahoituksen lain toimeenpanoon, Henriksson sanoo.
Hallitus vaalii maataloutta ja luontoa
Hallitus tukee biodiversiteettiä ja torjuu luontokatoa jatkamalla ja kehittämällä METSO-, HELMI- ja NOUSU-ohjelmia. Saaristomeren tila paranee. Hallitus vauhdittaa myös siirtymää puhtaaseen energiaan 160 miljoonalla eurolla.
Hallitus päätti myös maatalouden ja huoltovarmuuden määrärahojen turvaamisesta. Maatilatalouden kehittämisrahaston käyttösuunnitelman muutoksella 18,0 miljoonaa euroa kohdennetaan CAP-suunnitelman mukaisiin maatalouden investointiavustuksiin, energiainvestointien varmistamiseksi. Maatilojen maksuvalmiuslainat otetaan käyttöön enintään 15 miljoonalla eurolla.