Rokotteista
tulisi saada Kela-korvaus!
Ihmisiä tulisi Suomessa kannustaa suojautumaan ennakkoon sairauksia vastaan.
Ylipäätänsä olisi syytä panostaa enemmän ennaltaehkäisevään
toimintaan terveyspolitiikassamme. Riittävä liikunta ja terveet elämäntavat
ovat tässä keskeisessä asemassa. Hyvällä kansanterveydellä
on suuri vaikutus maamme kilpailukykyyn. Mitä paremmin voimme ja jaksamme,
sitä parempia tuloksia tulee myös työelämässä
ja koulussa ja sitä korkeampi elämänlaatu yksilölle.
Sairausvakuutuslakimme on kuitenkin sikäli vanhentunut, että se sallii
kustannusten korvaamisen ainoastaan sairauden hoitoon määrätyistä
lääkkeistä. Laki ei siten vastaa hoitotyössä vallitsevaa
nykyaikaista ajattelutapaa, jonka mukaan ennaltaehkäisevä hoito on
kaikilla mittareilla mitattuna jälkihoitoa halvempaa. Sen takia meidän
tulisikin saada aikaan lakimuutos.
Meillä on Suomessa hyvä kansallinen rokotusohjelma, joka tuottaa tuloksia
ja josta on syytä pitää kiinni. Yli 93 % Suomen lapsista saa
kaikki ohjelman rokotteet ennen kahden vuoden ikää. Ohjelmaan kuuluvia
rokotteita ovat mm. Calmette (tuberkuloosi), kurkkumätä, tuhkarokko
ja sikotauti. Rokotusohjelman vuotuiset kustannukset ovat noin 10 miljoonaa
euroa, mikä on 0,1 % terveydenhuollon kokonaismenoista ja 1 % lääkkeiden
Kela-korvauksista. Uutena tulokkaana kansallisessa rokotusohjelmassa on rotavirusrokote,
jonka vuotuiset kustannukset yhteiskunnalle arvioidaan 2,6 miljoonaksi euroksi
ja jonka arvioidaan ehkäisevän yli 7 500 terveyskeskuskäyntiä,
yli 2 000 sairaalassaolojaksoa ja yli 3 000 poliklinikkakäyntiä.
Tässä joitakin esimerkkejä siitä, miten kustannustehokasta
panostaminen ennaltaehkäisevään hoitoon voi kaikin tavoin olla.
Uuden rokotteen ohjelmaan saaminen on kuitenkin pitkä ja kallis prosessi,
koska rokote kokonaisuudessaan korvataan julkisin varoin, kun se on otettu ohjelmaan.
Samanaikaisesti kuin kansallinen rokotusohjelma käsittää ainoastaan
harvoja rokotteita, yksityishenkilö voi rokotuttaa itsensä monia sairauksia
vastaan, jos hänellä on varaa siihen ja tietoa mahdollisuuksista sairaudelta
suojautumiseen.
Sekä Ruotsissa että Tanskassa myönnetään kansallisen
rokotusohjelman ohella sairausvakuutuskorvausta eräistä rokotteista.
Tanskassa korvataan osittain influenssa-, hepatiitti B- ja pneumokokkirokotteet,
kun taas Ruotsissa saa korvausta HPV-rokotteesta, eli papilloomavirusta vastaan
suojaavasta rokotteesta, joka siten pienentää kohdunkaulan syöpään
sairastumisen riskiä.
Tanskassa rokotteet rinnastetaan lääkkeisiin. Korvausta perustellaan
sillä, että rokotus suojaa myös muita kuin rokotettua itseään
ja että tämä tuottaa pidemmän päälle säästöjä.
Rokotteet tulisi siis saattaa Kela-korvauksen piiriin. Se parantaisi kansalaisten
mahdollisuuksia saada rokotteita, jotka eivät kuulu yleiseen rokotusohjelmaan
piiriin. Esimerkkinä HPV-rokote kohdunkaulansyöpää vastaan,
matkailijarokotteet Hepatiitti A ja B, TBE-rokote puutiaisen levittämää
TBE-infektiota vastaan sekä pneumokokkirokote keuhkokuume- ja korvatulehdusta
vastaan. Tämä viimeinen olisi myös ojennus lapsiperheitä
kohtaan jos käy niin, että rokote ei taloudellisen taantuman johdosta
mahdu mukaan rokotusohjelmaan jo ensi vuonna. Näin parannettaisiin rokotuskattavuutta,
mikä toisi väestölle terveyshyötyjä ja yhteiskunnalle
säästöjä sairaanhoidon kustannuksiin. Lisäksi rokotteiden
Kela-korvattavuus myös vähentäisi kansalaisten eriarvoisuutta.
Jotkut rokotteet ovat tänään niin kalliita, että vain hyvävaraisilla
on varaa niihin. Päätös yksittäisen rokotteen korvattavuudesta
tulisi perustua Lääkkeiden hintalautakunnan päätökseen
lääkkeiden korvausmenettelyä vastaavaan tapaan.
Anna-Maja Henriksson